Metsä-Botnian elinkaari 1977-2009

Metsä-Botnian elinkaari 1977-2009

Metsä-Botnian Kaskisten sellutehdashanke oli 1970-luvun suuri tarina Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajain liiton ja koko maakunnan kannalta. Liiton luottamusmiehistä tehtaan perustamista edisti määrätietoisimmin teuvalainen pitäjäneuvos Olavi Hakala (1915−99). Metsänhoitoyhdistysten liiton kuortanelainen puheenjohtaja Eero Keski-Heroja ajoi tehtaan sijoittamista Kaskisiin Metsäliiton sisällä, sen hallituksen jäsenenä. Hankkeen merkityksestä antaa hyvän kuvan Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajain ja Metsänhoitoyhdistysten sekä niiden ruotsinkielisten sisarliittojen kirjelmä Metsäliitolle maaliskuussa 1972. Sen mukaan Pohjanmaan yhteismarkkinointialue on edellisen kuuden vuoden aikana selvästi osoittanut halunsa ja kykynsä ohjata markkinapuuta Metsäliiton käytettäväksi tai markkinoitavaksi sen haluamat määrät. Yhteismarkkinointi ei kirjelmän mukaan kuitenkaan riittänyt, koska raakapuun lisäämiselle olisi hyvät edellytykset Etelä-Pohjanmaalla, jossa Metsäliitolla oli maan suurin jäsentiheys....

Lue lisää
Vahva vaikuttaja Antti Franssila

Vahva vaikuttaja Antti Franssila

Agrologi Antti Franssila Alajärveltä on Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton pitkäaikaisimpia vaikuttajia. Väkeväpuheinen mies istui johtokunnassa kolme vuosikymmentä, 1961−90, joista kaksi jälkimmäistä puheenjohtajana, 69-vuotiaaksi asti. MTK:n johtokunnassa hän oli 1971−93, vuodesta 1983 lähtien keskusliiton kolmantena puheenjohtajana.

Lue lisää
Antti Kiviniemen neljännesvuosisata

Antti Kiviniemen neljännesvuosisata

”Kun olin saanut yhteiskunnalta hyvän koulutuksen, halusin maksaa sitä takaisin”, sanoo Antti Kiviniemi.
Vuonna 1941 syntynyt agronomi antoi koulutuksensa ja taitonsa Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton käyttöön peräti 26 vuoden ajaksi, vuonna 1967 järjestökonsulenttina, 1968−76 toiminnanjohtajana ja 1977−92 johtokunnan jäsenenä.

Lue lisää
Maakunnallinen meijeri syntyy 1965

Maakunnallinen meijeri syntyy 1965

Paine meijeritoimintojen keskittämiseksi Etelä-Pohjanmaalla alkoi kasvaa 1940-luvun lopulla. Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajat ja Etelä-Pohjanmaan Meijeriliitto esittivät yhteinen suunnitelman joulukuussa 1949. Ajatus keskittämisestä sai ymmärrystä ja pehmitti maaperää, mutta ei johtanut käytännön toimiin. Ajatus maakunnallisesta meijeristä sai uutta pontta 1950-luvun puolivälissä. Etelä-Pohjanmaan oli vielä tuolloin jälkeenjäänyt maakunta meijereiden kehittämisessä, totesi Maitojalosteen historiikin vuonna 2002 kirjoittanut Martti Pänkälä. Maakunnan 26 000 karjatilaa palvelivat 70 meijeriä, joiden keskikoko oli maan keskiarvoa pienempi. ”Toisaalta myös pitäjä- ja jopa kylähenki olivat niin vahvoja, ettei omista haluttu luopua. Seinäjokikin oli vielä kovin heiveröinen maakuntakeskuksena”, pohti Pänkälä. Syksyllä 1955 Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liitto nosti kissan pöydälle ja esitti toimenpiteitä voivaraston...

Lue lisää
Sadan vuoden toimitalot: Lakeudentorni Seinäjoella 1960−86

Sadan vuoden toimitalot: Lakeudentorni Seinäjoella 1960−86

Kansallis-Osake-Pankin toimitalo haastaa Tornitalon korkeudessa vuonna 1964. Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on kolmannessa kerroksessa. Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liitto siirtyi vuonna 1960 ensimmäiseen itse omistamaansa toimitilaan. Muuttomatka Seinäjoen Kauppakadulta ei ollut pitkä, sillä uudet tilat hankittiin naapurikadulta, osoitteesta Kalevankatu 5. Taas mentiin vasta valmistuneeseen taloon. nyt osakkaaksi Asunto-osakeyhtiö Lakeudentorniin. Kauppalan ajan kolmikerroksisten talojen yläpuolelle nousevaa viisikerroksista hienoa hissillistä liiketaloa ryhdyttiin kutsumaan Tornitaloksi. Samalla nimellä se tunnetaan yhä, vaikka Seinäjoen keskustan kerrosluku on jo kasvanut sen yli. Liiton toimisto oli Tornitalon keskimmäisessä kerroksessa. Toimiston puhelinnumerot olivat 21 096 ja 25 332. Vuonna 1970 käyttöön otettiin lisää tilaa, kun liiton omistamat asuntohuoneet muutettiin toimistoksi. Liitto...

Lue lisää