Agrologi Antti Franssila Alajärveltä on Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton pitkäaikaisimpia vaikuttajia. Väkeväpuheinen mies istui johtokunnassa kolme vuosikymmentä, 1961−90, joista kaksi jälkimmäistä puheenjohtajana. MTK:n johtokunnassa hän oli 1971−93, vuodesta 1983 lähtien keskusliiton kolmantena puheenjohtajana.

Vanhin lapsi sai kunnon koulutuksen isältään Voitto Franssilalta. Isä oli hyvä sanomaan, mutta niin oli poikakin. ”Kerran kun ajoin puimurin ojaan aukialla, isä tuli vihaisena paikalle. Sanoin vain, että koitin kuinka pitkälle traktori meni ojaa pitkin. Sana oli heti valmiina minullakin.”

Isä hyväksyi tilalla aina esikoisensa toimenpiteet. Erimielisyyttä ei tullut myöskään maatalouspolitiikasta. Sekä Voitto että Antti Franssila ylsivät kokoomuslaisena maatalouden korkeisiin luottamustehtäviin.

Kokoomuksessa Antti Franssilaa moitittiin piilokepulaiseksi, kun hän keskittyi niin voimakkaasti maatalouteen. Hän ei kuitenkaan antanut keskustan omia maatalouspolitiikkaa, vaan meni keskusliittoon asti ajamaan talonpojan asiaa. MTK valitsi kaksi vihaista miestä, Antti Franssilan ja Mikko Pesälän käymään maatalousneuvotteluja.

Isänsä tavoin Antti Franssila toi asiantuntemusta ja temperamenttia MTK-Etelä-Pohjanmaan johtokuntaan. Asiat sanottiin suoraan, eikä kyse silloin ollut mielipiteiden vaihtamisesta, vaan oikeassa tai väärässä olemisesta. Väärässä oli vastakkaisen mielipiteen esittäjä. ”Ja kyllä minua uskottiin aika paljon, niin voi sanoa”, kommentoi Franssila.

Antti Franssilan perehtyneisyys huomattiin Helsingissäkin. Heikki Haavisto on tokaissut, että Franssila oli MTK:n johtokunnassa hänen lisäkseen ainoa, joka selvitti itselleen asiat ennen kantansa muodostamista, ja toimi usein vänkäpäisesti asiansa puolesta. Haavisto on kertonut, että hän pystyi myös testaamaan omia ajatuksiaan ja tarkentamaan niitä Antin näkökulmilla.

Kaikkein painavin vaikutusvalta Franssilalta jäi puuttumaan, koska keskusta halusi sanoa viimeisen saman maatalouden asioista. Kokoomuslaista ei haluttu päästä MTK:n kolmannen puheenjohtajan paikkaa korkeammalle. Mutta siinäkin pystyi vaikuttamaan. ”Reino Uronen sanoi, että olen tienannut Suomen maataloudelle monta sataa miljoonaa markkaa”, kertoo Franssila.