Martti Rahnasto, puheenjohtajasta eläkepomoksi
Vakuutusneuvos Martti Rahnasto (1925−92) eteni pitkälle, opinahjoinaan kansakoulu, sairastelevan isän kotitilan työt ja sotarintama.
Lue lisää
Elokuva: Maatalous – elinkeinoista ensimmäinen 1957
MTK:n tuottama elokuva vuodelta 1957.
Lue lisääVideo: Turvaa työsi arvo 1956
MTK:n elokuva vuodelta 1956.
Lue lisää
Tulvasota: Uusia ajatuksia tulvasuojeluun 1954
Maataloushallitus esitti kesällä 1954 Kyrönjoen tulvasodan uuden keinovalikoiman: pengertäminen, pääväylän perkaus, oikaisukanava ja latvavesien säännöstely. Tämä visio toteutui hämmästyttävän tarkasti.
Lue lisää
Tulvasota: Vuoden 1953 paisunnat herättävät
Etelä-Pohjanmaan jokien tulvasuojelu oli edennyt vuodesta 1926 lähtien perkauslinjalla ilman suurempia kuohahduksia. Vuodesta 1953 tuli käännekohta, joka teki tulvasuojelusta Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton pysyvän painopisteen peräti puolen vuosisadan ajaksi.
Lue lisää
Koskenkorvan viinan synty 1953
Vuonna 1941 valmistuneen Koskenkorvan viinatehtaan perunan koepoltto jäi ainoaksi yli vuosikymmeneen. Vuonna 1953 perunan käyttö Koskenkorvan viinaksi aloitti ennen kuulumattoman menestystarinan, vaikka ohra korvasikin ennen pitkää perunan kokonaan. Koskenkorvasta tuli Suomen kansallisviina osin sattumalta. Ei ole tiedossa, kuka keksi sekoittaa perunan ja ohran lisäksi myös sokeria Koskenkorvan nimikkoviinan raaka-aineeksi. Se tiedettiin, että itäisessä Euroopassa vodkaa pehmennettiin sokerilla ja hunajalla. Koskenkorvan valmistus aloitettiin syksyisin perunasadon noston jälkeen. Kun peruna loppui ennen vuodenvaihdetta, vaihdettiin raaka-aineeksi vilja. Ohra saapui Koskenkorvan asemalle junalla. Seuraavaksi se rouhittiin Oksalammin tai Koskenkorvan Osuuskaupan myllyssä. Suomalaiset ottivat Koskenkorvan viinan heti lämpimästi vastaan. Sen myynti ohitti saman tien...
Lue lisää
Maitolaiturin uudet tuulet 1951
Maitolaitureita oli rakenneltu 1920-luvulta lähtien suhteellisen vapaasti. Asiaan tuli muutos vuonna 1951, jolloin Valio ja tie- ja vesirakennushallitus julkaisivat maitolaiturin yksityiskohtaiset mallipiirustukset. Niiden mukaan maitolaiturilla piti olla suojaavat seinät ja katto.
Lue lisää
Koskenkorvan viinatehtaan synty 1941
Ensimmäinen eteläpohjalaisen viinatehtaan perustamiseen johtanut virike tuli yllättävältä taholta. Aloitteen Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajain liitolle teki vuonna 1934 tohtori E.G. Svinhufvud.
Lue lisää
Valtion viljavarasto Seinäjoelle 1938
Yläkuva: Seinäjoen viljavaraston siilojen määrää kasvatettiin moneen kertaan. Tässä tehdään vuoden 1964 laajennusta. (Seinäjoen kaupunginkirjaston maakuntakokoelma) Tuottajaliiton teki jo vuonna 1929 ensimmäisen esityksen viljavaraston saamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Valtion viljavaraston johto hylkäsi esityksen, mutta se uusittiin siitä lähtien joka vuosi, usein kansanedustajien tukemana. Eteläpohjalaisten itsepintaisuus huomattiin ja se alkoi vähitellen pehmittää päättäjiä. Kun maailmanpoliittinen tilanne kiristyi vuonna 1936, liittyi Taloudellinen puolustusneuvosto uutta viljavarastoa vaativaan rintamaan. Eteläpohjalaiset hyödynsivät sotatalouden intressit ja esittivät elokuussa 1936 toiveensa suoraan puolustusministeriölle. Päätös Valtion viljavaraston ensimmäisten omien varastojen rakentamisesta tehtiin vuonna 1937. Sen mukaan ensimmäisenä rakennetaan eteläpohjalaisten viljavarasto Seinäjoelle. Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajain liiton vuosikymmenen mittainen toive Valtion viljavaraston...
Lue lisää
Alfred ja Tyyne Äijön toimisto
Talousneuvos Alfred Äijö (1907−82) ja hänen puolisonsa Tyyne Äijö (1909−95) kantoivat kolmen vuosikymmenen ajan harteillaan Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajain liiton käytännön toimintaa.
Kauhajoelta Seinäjoelle tullut Alfred Äijö aloitti liiton sihteerinä vuonna 1938. Vuonna 1956 nimike muutettiin toiminnanjohtajaksi, missä työssä Äijö jatkoi vuoteen 1967 saakka.