Vuonna 1941 valmistuneen Koskenkorvan viinatehtaan perunan koepoltto jäi ainoaksi yli vuosikymmeneen. Vuonna 1953 perunan käyttö Koskenkorvan viinaksi aloitti ennen kuulumattoman menestystarinan, vaikka ohra korvasikin ennen pitkää perunan kokonaan.

Koskenkorvasta tuli Suomen kansallisviina osin sattumalta. Ei ole tiedossa, kuka keksi sekoittaa perunan ja ohran lisäksi myös sokeria Koskenkorvan nimikkoviinan raaka-aineeksi. Se tiedettiin, että itäisessä Euroopassa vodkaa pehmennettiin sokerilla ja hunajalla.

Koskenkorvan valmistus aloitettiin syksyisin perunasadon noston jälkeen. Kun peruna loppui ennen vuodenvaihdetta, vaihdettiin raaka-aineeksi vilja. Ohra saapui Koskenkorvan asemalle junalla. Seuraavaksi se rouhittiin Oksalammin tai Koskenkorvan Osuuskaupan myllyssä.

Suomalaiset ottivat Koskenkorvan viinan heti lämpimästi vastaan. Sen myynti ohitti saman tien Pöytäviinan. Vuonna 1956 Koskenkorvalla oli jo 25 prosentin markkinaosuus väkevissä viinoissa. Se oli vuoteen 1962 asti ainoa viljasta valmistettu viina. Vuonna 1962 Koskenkorva nousi pysyvästi ykköseksi ohi Jaloviinan. Hevosen arvoksi saatettiin määritellä 60 Kossupulloa.

Myös Koskenkorvan pullosta ja sen etiketistä tuli käsitteitä. Ensimmäisen etiketin suunnittelija Lasse Linnamäki sijoitti lakeusmaisemaan yksitoista latoa. Pitkäkaulainen puolen litran pullo oli Karhulan lasitehtaan ja Alkon insinöörien kehittämä. Malli on edelleen suojattu Altian käyttöön.

Lähde: Jonna Pulkkinen: Kossu, 2014