Vuonna 1953 julistettu sota Kyrönjoen tulvia vastaan päättyi tasan 50 vuotta myöhemmin Malkakosken rauhaan, Lex Kyrönjoen tuomaan Pax Malkakoskeen. Rauha koitti joen rantamille, koska vuonna 2003 valmistunut maan kallein keinokoski oli viimeinen sinetti isottelevien vesien laittamiselle aisoihin – ainakin enimmäkseen. Samalla Malkakoski oli tulvasodan eri osapuolen ja erilaisten intressien välinen kompromissi. Vain voimataloushyödyt puuttuivat, mutta valtio oli Kyrönjoen suojelulaissa sitoutunut maksamaan pumppaamoiden ylläpidon ja energian.

Kyrönjoen keskiosan 50 kilometrin mittaiset pengerrykset valmistuivat heti vuosisadan vaihteen jälkeen, parinkymmentä vuotta kestäneen rakentamisen tuloksena. Malkakosken rakentaminen alkoi toukokuussa 1997 ja saatiin päätökseen syyskuussa 2003.

Malkamäki valikoitui paikaksi, koska siitä löytyi hyvä kalliopohja. Noin 80 metriä leveä Kyrönjoki levennettiin tällä paikalla peräti 270 metriä leveäksi keinokoskeksi. Suunnitelmaa kehiteltiin monessa vaiheessa, koska mitään vastaavaa ei ollut Suomessa aikaisemmin tehty. Tavoitteita oli monta. Ensinnäkin Malkakoski piti veden pinnan tasaisena ja penkereet vakaina lähes 40 kilometrin matkalla Ilmajoen Koskenkorvalle saakka. Toiseksi se palautti veden korkeuden tasolle, jolla se oli ollut ennen 1930-luvulla tehtyjä koskien perkauksia. Ja kolmanneksi se sääteli automaattisesti tulvavesiä.

Kun Malkakosken viimeistely valmistui syyskuussa 2003, oli Kyrönjoen tulvasuojelutyö viimeinen valmis. Vuoden 2003 rahan arvolla laskien näihin töihin oli käytetty kaikkiaan 119 miljoonaa euroa. Malkakosken osuus siitä oli noin neljä miljoonaa euroa.

Tulvarakentamisen ennätykset

Pohjanmaan tulvien ensimmäinen ennätys oli Kyrönjoen paisuntojen nostama maan suurin tulvajärvi, jolla oli enimmillään pituutta 30 kilometriä ja pinta-alaa 7600 hehtaaria. Suurin syvyys oli neljä metriä Rintalan kohdalla. Myös 7,5 metrin korkeusvaihtelu Ilmajoen Nikkalassa oli Suomen ennätys.

Myös tulvarakentamisessa tehtiin monta ennätystä. Kyrönjoen vesistötyöstä tuli maan pitkäaikaisin yhtäjaksoinen yhteen maaliin tähtäävä rakennustyö. Rakennustyö kesti 39 vuotta. Kyrönjoen järjestely on Suomen suurin, merkittävin ja kiistellyin tulvarakennushanke. Vesistötyöt toivat penkereitä 120 kilometrin matkalle. Pumppaamoja tehtiin 27, joista Seinänsuun pumppaamo on maan suurin.

Etelä-Pohjanmaalle tehtiin myös maan suurin tekojärvien keskittymä – neljä Kyrönjoelle ja kaksi Lapuanjoelle. Pitkämön tekoaltaan 36-metrinen pato oli valmistuessaan korkein, nyt se on kakkonen. Maan toiseksi korkein on myös Hirvijärven voimalan 50-metrinen pudotus. Kyrkösjärven 44-metrinen pudotus on sijalla neljä.

Kyrönjoki on Suomen ainoa vesistö, jonka tulvatyön loppuun saattamiseen ja ylläpitoon valtio sitoutui nimikkolailla Kyrönjoki vaikutti ratkaisevasti myös vesihallituksen perustamiseen ja koskiensuojelulain syntyyn.

Kiistelyn takia Kyrönjoesta tuli myös Suomen tutkituin joki. Lontoon läpi virtaavaa Thamesia on tiettävästi tutkittu Kyrönjokeakin tarkemmin.