Karjatalousteknikko Martta Ahonen oli eteläpohjalaisen tuottajakunnan vaikutusvaltaisin nainen 1900-luvulla. Evijärveläisen maitotilan emäntä vaikutti Etelä-Pohjanmaan tuottajaliiton johtokunnan jäsenenä 1981−87 ja varapuheenjohtaja 1988−93 sekä MTK:n valtuuskunnassa 1983−1993 ja johtokunnassa 1994−98.

Ahonen saatettiin valita näihin tehtäviin naisena, mutta aika oli jo kypsä sille, että häntä kuunneltiin aivan omana itsenään. ”Minut otettiin hyvin vastaan johtokunnissa ja pidettiin aivan tasavertaisessa asemassa miesten kanssa”, Ahonen sanoo. Hän koki olevansa enemmän maitotilojen kuin naisten edustaja.

Keskusliiton johtokuntaan Ahonen tuli vaiheessa, jolloin naisten määrä kasvoi ennätysmäisesti yhdestä neljään. Naisten ajatuksilla alkoi olla painoarvoa myös määrän puolesta. Se

ajattelutapa on Ahosen mukaan vähän erilainen kuin miesten. ”Naiset laittavat enemmän painoa niin sanotuille seitsemännen luokan jutuille, sosiaalipuolen asioille.” Ahosen toimikausien aikana viljelijöiden sosiaaliturva kehittyikin, muun muassa lomitusasioissa.

Valtakunnan tasolla Ahonen pyrki ajattelemaan asioita koko maan kannalta, samoin kuin Etelä-Pohjanmaan tuottajaliitossa maakunnan kannalta. Mutta oli kotipaikallakin vaikutusta. ”Evijärvi on erilainen alue kuin Etelä-Pohjanmaan niin sanottu maakunta. Aina tapasin sanoa, että Järviseutu on Pohjanmaan Lappia. On asioita, jotka ovat täällä toisin.”

Kotitilalta ei ollut aina helppo lähteä kokouksiin, vaikka Antero-isäntä ja kaksi poikaa antoivat tukensa. Välillä piti käydä Helsingissä lähes viikoittain. ”Tapasin sanoa, että siirryn ajattelemaan muita asioita, kun pistän tuvan oven kiinni lähtiessä. Ja kun palaan, suljen oven muuhun maailmaan. Mutta eihän se ihan niin mennyt.”

Kun Martta Ahonen päätti luopua luottamustehtävistä, hän teki sen kertaheitolla. Eikä luovutettua vaikutusvaltaa ole tullut ikävä. ”Mielestäni sain olla sellaisilla näköalapaikoilla ja tehdä niitä töitä mitä halusin. Hyvin tyytyväisenä olen sen jälkeen astellut omalla kotipolullani.”