2010-luku alkoi kiivailla kannanotoilla lähituotannon puolesta ylikansallisia toimijoita vastaan. Uuden vuosikymmenen henkeä kuvasivat sekä polemiikin aihe että toimintatavat. Asian ytimessä olivat useimmiten julkisten toimijoiden ruokahankinnat. Etelä-Pohjanmaan tuottajaliitto otti keskusteluun osaa aktiivisesti ja eteni sanoista myös tekoihin.
Maakunnallinen keskustelu elintarvikkeiden alkuperästä virisi talvella 2010, kun selvisi, että Seinäjoen kaupungin hankintarengas hankki naudanlihaa Brasiliasta, broileria Thaimaasta ja kalaa Taiwanista. ”Tämä herätti tiukkaa keskustelua siitä, miten Seinäjoella voidaan toimia näin, kun ympärillä on elintarvikemaakunta ja Seinäjoen kaupungin suurimmat yksityiset työnantajat ovat elintarviketeollisuuden laitoksia”, totesi MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Johanna Kankaanpää. Tuottajaliitto kutsui maakunnan hankinnoista vastaavia henkilöitä yhteiseen keskusteluun toukokuussa Seinäjoen Elinkeinotalolle. Kutsuttuja valistettiin hankintalain mahdollisuuksista saada lähiruokaa ja suomalaisia elintarvikkeita myös julkisten palvelujen ruokapöytiin.
Syksyllä 2010 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hankintarengas aloitti ruotsalaisen maidon jakamisen. Kilpailutuksen voittanut Kespro hankki maitonsa ruotsalaiselta Arlalta. ”Tästä syttyi pari viikkoa kestävä maitosota, jossa kaikki keinot suomalaisen maidon saamiseksi kouluihin olivat sallittuja”, kuvasi Johanna Kankaanpää tilannetta. Etelä-Pohjanmaan tuottajaliiton jäsenyhdistykset lobbasivat kuntiensa päättäjiä ja sairaanhoitopiirin hallinnossa olevia kuntiensa edustajia oman maakunnan ja suomalaisen ruoan puolesta. MTK-Etelä-Pohjanmaan johtokunta ja maitovaliokunta evästivät sairaanhoitopiirin valtuustoa jakamalle faktojen lisäksi myös suomalaista maitoa ennen valtuuston kokousta. Vastarinta johti siihen, että Kespro toi suomalaisen maidon samalla hinnalla ruotsalaisen maidon rinnalle koko sopimuskauden ajaksi. Sairaanhoitopiirissä käynnistyi myös uuden hankintastrategian valmistelu. ”Tämä harjoitus ei mennyt ollenkaan huonosti, mutta työ julkisten elintarvikehankintojen osaamisen lisäämiseksi jatkuu elintarvikemaakunnassa, jossa sen pitäisi olla itsestään selvyys”, kommentoi Kankaanpää.

Kauhavalaisten koululaisten maitolakko oli syksyllä 2010 valtakunnallinen uutinen. Sen tuloksena Pernaan koulun maito vaihtui ruotsalaisesta kotimaiseksi, kertoi Ilkka.

Vielä yhden kimmokkeen vuoden 2010 ryhtiliikkeeseen antoi lannoiteyhtiö Yara, jonka hinnoittelu oli herättänyt jo edellisenä vuonna epäilyjä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Kun viljan hinta nousi syksyllä 2010 Venäjän toimien takia, ilmoitti Yara jälleen voimakkaasta lannoitteiden hintojen nostamisesta. Yhtiö keskeytti hinnoittelun takia jopa koko lannoitekaupan vähäksi aikaa kesken kylvökauden. Viljelijöitä tilanne ärsytti siinä määrin, että Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen tuottajaliitot järjestivät yhteisen lannoitekyselyn jäsenilleen. Kyselyssä selvitettiin halukkuutta hankkia lannoitteita muilta toimijoilta kuin Yaralta. Vaihtoehtoja kaivanneet viljelijät saivat tarjouksen A-Tuottajilta ja Raisiolta, joiden kanssa tuottajaliitot olivat käyneet neuvotteluja. Yara kutsui puolestaan tuottajaliittojen johtokunnat keskustelemaan tilanteesta. Johanna Kankaanpään mukaan keskustelu käytiin asiallisesti, mutta suhteellisen tiukassa hengessä. ”MTK-EP toi esille tuottajien mielialat ja kannan varsin selvästi, kuten pohjalaiseen tyyliin kuuluu. Neuvottelu päättyi ratkaisemattomaan tilanteeseen, mutta puhevälit säilyivät”, totesi Kankaanpää.
MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Johanna Kankaanpää sai vuonna 2011 aiheen kiitellä Seinäjoen kaupunkia, jonka uusi hankintastrategia painotti elintarvikehankinnoissa lähiruokaa. ”Vielä kun Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hankintarenkaalle saadaan samanlainen hankintastrategia, voi tämä elintarvikemaakunta kulkea rinta rottingilla, että se toimii niin kuin sen pitää”, totesi Kankaanpää. Vuonna 2012 hän sai todeta, että myös sairaanhoitopiirin hankintarengas päätti hankkia maitotuotteet jatkossa kotimaiselta toimijalta.

 

Marjo ja Timo Keski-Kasari tekivät opiskelijoina yhteisen lopputyön, jossa he perustivat kuvitteellisen Juustoportin. Yrityksestä tuli totta vuonna 1989 ja menestystarinaksi se kasvoi 2000-luvulla.

Lähiruoan puolustaminen johti yleisen vaikuttamisen lisäksi moniin käytännön tempauksiin. Tiedätkö ruokasi alkuperän -kampanja toteutettiin huhtikuussa 2011 Seinäjoen Citymarketissa ja Prismassa sekä Töysän Tuurissa Keskisen kyläkaupassa. Juhannusviikolla järjestettiin kauppatempaus ja elokuussa 2011 osallistuttiin viiden päivän ajan lähiruokaviestiin.
Elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä pyrittiin vuosikymmenen mittaan kohentamaan sekä määräyksin että suosituksin. Maaliskuussa 2017 paljastunut brasilialaisen lihan korruptio-ongelma nosti tuontilihan riskit jälleen esiin. MTK muistutti kuluttajia Hyvää Suomesta -merkistä, jonka takana oleva kotimainen liha on turvallista ja se on jäljitettävissä tuotantotilalle saakka.