Maataloustuottajain Laihian yhdistyksen vahva mies Juhani Mäki istui MTK:n valtuuskunnassa peräti 22 vuoden ajan. Hän on yksi pitkäaikaisimmista eteläpohjalaisista vaikuttajista keskusliiton ylimmässä elimessä.
Lue lisää
Karjatalousteknikko Martta Ahonen oli eteläpohjalaisen tuottajakunnan vaikutusvaltaisin nainen 1900-luvulla.
Lue lisää
Metsä-Botnian Kaskisten sellutehdashanke oli 1970-luvun suuri tarina Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajain liiton ja koko maakunnan kannalta. Liiton luottamusmiehistä tehtaan perustamista edisti määrätietoisimmin teuvalainen pitäjäneuvos Olavi Hakala (1915−99). Metsänhoitoyhdistysten liiton kuortanelainen puheenjohtaja Eero Keski-Heroja ajoi tehtaan sijoittamista Kaskisiin Metsäliiton sisällä, sen hallituksen jäsenenä. Hankkeen merkityksestä antaa hyvän kuvan Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajain ja Metsänhoitoyhdistysten sekä niiden ruotsinkielisten sisarliittojen kirjelmä Metsäliitolle maaliskuussa 1972. Sen mukaan Pohjanmaan yhteismarkkinointialue on edellisen kuuden vuoden aikana selvästi osoittanut halunsa ja kykynsä ohjata markkinapuuta Metsäliiton käytettäväksi tai markkinoitavaksi sen haluamat määrät. Yhteismarkkinointi ei kirjelmän mukaan kuitenkaan riittänyt, koska raakapuun lisäämiselle olisi hyvät edellytykset Etelä-Pohjanmaalla, jossa Metsäliitolla oli maan suurin jäsentiheys....
Lue lisää
Huoli tulvista toi 1970-luvulle Kyrönjoen vesistörakentamisen lihavimmat vuodet.
Lue lisää
Agrologi Antti Franssila Alajärveltä on Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton pitkäaikaisimpia vaikuttajia. Väkeväpuheinen mies istui johtokunnassa kolme vuosikymmentä, 1961−90, joista kaksi jälkimmäistä puheenjohtajana, 69-vuotiaaksi asti. MTK:n johtokunnassa hän oli 1971−93, vuodesta 1983 lähtien keskusliiton kolmantena puheenjohtajana.
Lue lisää
”Kun olin saanut yhteiskunnalta hyvän koulutuksen, halusin maksaa sitä takaisin”, sanoo Antti Kiviniemi.
Vuonna 1941 syntynyt agronomi antoi koulutuksensa ja taitonsa Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton käyttöön peräti 26 vuoden ajaksi, vuonna 1967 järjestökonsulenttina, 1968−76 toiminnanjohtajana ja 1977−92 johtokunnan jäsenenä.
MTK:n tuottama elokuva Unelman Tanssi. Elokuva kertoo maidon tuotannosta. Elokuva on tehty vuonna...
Lue lisää
Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelma valmistui toukokuussa 1965. Siitä tuli sotastrategia, johon kaikki muut suunnitelmat nojasivat.
Lue lisääMaitojalosteen synty oli vuosikymmenten kovan työn tulos. MTK oli keskeinen vaikuttaja Maitojalosteen synnyssä. Elokuva Maitojalosteen rakentamisesta vuodelta 1965. Toimittaja Ossi...
Lue lisää
Paine meijeritoimintojen keskittämiseksi Etelä-Pohjanmaalla alkoi kasvaa 1940-luvun lopulla. Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajat ja Etelä-Pohjanmaan Meijeriliitto esittivät yhteinen suunnitelman joulukuussa 1949. Ajatus keskittämisestä sai ymmärrystä ja pehmitti maaperää, mutta ei johtanut käytännön toimiin. Ajatus maakunnallisesta meijeristä sai uutta pontta 1950-luvun puolivälissä. Etelä-Pohjanmaan oli vielä tuolloin jälkeenjäänyt maakunta meijereiden kehittämisessä, totesi Maitojalosteen historiikin vuonna 2002 kirjoittanut Martti Pänkälä. Maakunnan 26 000 karjatilaa palvelivat 70 meijeriä, joiden keskikoko oli maan keskiarvoa pienempi. ”Toisaalta myös pitäjä- ja jopa kylähenki olivat niin vahvoja, ettei omista haluttu luopua. Seinäjokikin oli vielä kovin heiveröinen maakuntakeskuksena”, pohti Pänkälä. Syksyllä 1955 Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liitto nosti kissan pöydälle ja esitti toimenpiteitä voivaraston...
Lue lisää