E.M. Tarkkanen, politiikasta järjestötyöhön
Laihialainen maanviljelysneuvos E.M. Tarkkanen (1886−1967) on istunut Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton johtokunnassa pidempään kuin kukaan muu, peräti 39 vuoden ajan, vuodet 1923−61.
Lue lisää
Sadan vuoden toimitalot: Lakeudentorni Seinäjoella 1960−86
Kansallis-Osake-Pankin toimitalo haastaa Tornitalon korkeudessa vuonna 1964. Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on kolmannessa kerroksessa. Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liitto siirtyi vuonna 1960 ensimmäiseen itse omistamaansa toimitilaan. Muuttomatka Seinäjoen Kauppakadulta ei ollut pitkä, sillä uudet tilat hankittiin naapurikadulta, osoitteesta Kalevankatu 5. Taas mentiin vasta valmistuneeseen taloon. nyt osakkaaksi Asunto-osakeyhtiö Lakeudentorniin. Kauppalan ajan kolmikerroksisten talojen yläpuolelle nousevaa viisikerroksista hienoa hissillistä liiketaloa ryhdyttiin kutsumaan Tornitaloksi. Samalla nimellä se tunnetaan yhä, vaikka Seinäjoen keskustan kerrosluku on jo kasvanut sen yli. Liiton toimisto oli Tornitalon keskimmäisessä kerroksessa. Toimiston puhelinnumerot olivat 21 096 ja 25 332. Vuonna 1970 käyttöön otettiin lisää tilaa, kun liiton omistamat asuntohuoneet muutettiin toimistoksi. Liitto...
Lue lisää
Martti Rahnasto, puheenjohtajasta eläkepomoksi
Vakuutusneuvos Martti Rahnasto (1925−92) eteni pitkälle, opinahjoinaan kansakoulu, sairastelevan isän kotitilan työt ja sotarintama.
Lue lisääElokuva: Maatalous – elinkeinoista ensimmäinen 1957
MTK:n tuottama elokuva vuodelta 1957.
Lue lisääVideo: Turvaa työsi arvo 1956
MTK:n elokuva vuodelta 1956.
Lue lisää
Tulvasota: Uusia ajatuksia tulvasuojeluun 1954
Maataloushallitus esitti kesällä 1954 Kyrönjoen tulvasodan uuden keinovalikoiman: pengertäminen, pääväylän perkaus, oikaisukanava ja latvavesien säännöstely. Tämä visio toteutui hämmästyttävän tarkasti.
Lue lisää
Tulvasota: Vuoden 1953 paisunnat herättävät
Etelä-Pohjanmaan jokien tulvasuojelu oli edennyt vuodesta 1926 lähtien perkauslinjalla ilman suurempia kuohahduksia. Vuodesta 1953 tuli käännekohta, joka teki tulvasuojelusta Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton pysyvän painopisteen peräti puolen vuosisadan ajaksi.
Lue lisää
Koskenkorvan viinan synty 1953
Vuonna 1941 valmistuneen Koskenkorvan viinatehtaan perunan koepoltto jäi ainoaksi yli vuosikymmeneen. Vuonna 1953 perunan käyttö Koskenkorvan viinaksi aloitti ennen kuulumattoman menestystarinan, vaikka ohra korvasikin ennen pitkää perunan kokonaan. Koskenkorvasta tuli Suomen kansallisviina osin sattumalta. Ei ole tiedossa, kuka keksi sekoittaa perunan ja ohran lisäksi myös sokeria Koskenkorvan nimikkoviinan raaka-aineeksi. Se tiedettiin, että itäisessä Euroopassa vodkaa pehmennettiin sokerilla ja hunajalla. Koskenkorvan valmistus aloitettiin syksyisin perunasadon noston jälkeen. Kun peruna loppui ennen vuodenvaihdetta, vaihdettiin raaka-aineeksi vilja. Ohra saapui Koskenkorvan asemalle junalla. Seuraavaksi se rouhittiin Oksalammin tai Koskenkorvan Osuuskaupan myllyssä. Suomalaiset ottivat Koskenkorvan viinan heti lämpimästi vastaan. Sen myynti ohitti saman tien...
Lue lisää
Maitolaiturin uudet tuulet 1951
Maitolaitureita oli rakenneltu 1920-luvulta lähtien suhteellisen vapaasti. Asiaan tuli muutos vuonna 1951, jolloin Valio ja tie- ja vesirakennushallitus julkaisivat maitolaiturin yksityiskohtaiset mallipiirustukset. Niiden mukaan maitolaiturilla piti olla suojaavat seinät ja katto.
Lue lisää
Koskenkorvan viinatehtaan synty 1941
Ensimmäinen eteläpohjalaisen viinatehtaan perustamiseen johtanut virike tuli yllättävältä taholta. Aloitteen Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajain liitolle teki vuonna 1934 tohtori E.G. Svinhufvud.
Lue lisää