Itikasta Atriaksi

Itikasta Atriaksi

Itikka osuuskunta on aina ollut lähellä Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton sydäntä. Yhteys on luonnollinen, onhan kyseessä saman toimialueen lihantuotantoa hallitseva pellervolainen hankintayhtiö. Aivan poikkeuksellinen on kuitenkin suhde siihen Seinäjoelta ja Nurmosta johdettuun kehitykseen, joka johti Atria Yhtymä Oy:hyn ja liha-alan perinteisen rakenteiden mullistukseen. Itikan toimitusjohtaja on tavannut itseoikeutetusti esittää Maataloustuottajain liiton kevät- ja syyskokouksissa katsauksen liha-alan näkymiin. Toimitusjohtaja Gustav Sandelin vaikutti myös liiton johtokunnassa vuodet 1964−76. Hänen jälkeensä vankin lenkki Itikan ja MTK-Etelä-Pohjanmaan välillä oli nurmolainen sikatilallinen Reino Penttilä, joka istui Itikan hallintoneuvostossa 1966−2005 ja MTK-Etelä-Pohjanmaan johtokunnassa 1977-96. Edellisen puheenjohtaja Penttilä toimi 1982-2005 ja jälkimmäisen 1991−96. Vuonna 1983 Penttilä valittiin...

Lue lisää
Suorapuheinen valistaja Simo Vaismaa

Suorapuheinen valistaja Simo Vaismaa

”Aivan kutsumustyönä sitä pidin, luottamustoimena enemmän kuin palkkatoimena”, muistaa Simo Vaismaa pitkää kauttaan Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtajana 1976−2000.

Lue lisää
Juhani Mäki, valtuuskunnan kestovaikuttaja

Juhani Mäki, valtuuskunnan kestovaikuttaja

Maataloustuottajain Laihian yhdistyksen vahva mies Juhani Mäki istui MTK:n valtuuskunnassa peräti 22 vuoden ajan. Hän on yksi pitkäaikaisimmista eteläpohjalaisista vaikuttajista keskusliiton ylimmässä elimessä.

Lue lisää
Metsä-Botnian elinkaari 1977-2009

Metsä-Botnian elinkaari 1977-2009

Metsä-Botnian Kaskisten sellutehdashanke oli 1970-luvun suuri tarina Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajain liiton ja koko maakunnan kannalta. Liiton luottamusmiehistä tehtaan perustamista edisti määrätietoisimmin teuvalainen pitäjäneuvos Olavi Hakala (1915−99). Metsänhoitoyhdistysten liiton kuortanelainen puheenjohtaja Eero Keski-Heroja ajoi tehtaan sijoittamista Kaskisiin Metsäliiton sisällä, sen hallituksen jäsenenä. Hankkeen merkityksestä antaa hyvän kuvan Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajain ja Metsänhoitoyhdistysten sekä niiden ruotsinkielisten sisarliittojen kirjelmä Metsäliitolle maaliskuussa 1972. Sen mukaan Pohjanmaan yhteismarkkinointialue on edellisen kuuden vuoden aikana selvästi osoittanut halunsa ja kykynsä ohjata markkinapuuta Metsäliiton käytettäväksi tai markkinoitavaksi sen haluamat määrät. Yhteismarkkinointi ei kirjelmän mukaan kuitenkaan riittänyt, koska raakapuun lisäämiselle olisi hyvät edellytykset Etelä-Pohjanmaalla, jossa Metsäliitolla oli maan suurin jäsentiheys....

Lue lisää