Maakunnallinen meijeri syntyy 1965

Maakunnallinen meijeri syntyy 1965

Paine meijeritoimintojen keskittämiseksi Etelä-Pohjanmaalla alkoi kasvaa 1940-luvun lopulla. Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajat ja Etelä-Pohjanmaan Meijeriliitto esittivät yhteinen suunnitelman joulukuussa 1949. Ajatus keskittämisestä sai ymmärrystä ja pehmitti maaperää, mutta ei johtanut käytännön toimiin. Ajatus maakunnallisesta meijeristä sai uutta pontta 1950-luvun puolivälissä. Etelä-Pohjanmaan oli vielä tuolloin jälkeenjäänyt maakunta meijereiden kehittämisessä, totesi Maitojalosteen historiikin vuonna 2002 kirjoittanut Martti Pänkälä. Maakunnan 26 000 karjatilaa palvelivat 70 meijeriä, joiden keskikoko oli maan keskiarvoa pienempi. ”Toisaalta myös pitäjä- ja jopa kylähenki olivat niin vahvoja, ettei omista haluttu luopua. Seinäjokikin oli vielä kovin heiveröinen maakuntakeskuksena”, pohti Pänkälä. Syksyllä 1955 Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liitto nosti kissan pöydälle ja esitti toimenpiteitä voivaraston...

Lue lisää
Sadan vuoden toimitalot: Lakeudentorni Seinäjoella 1960−86

Sadan vuoden toimitalot: Lakeudentorni Seinäjoella 1960−86

Kansallis-Osake-Pankin toimitalo haastaa Tornitalon korkeudessa vuonna 1964. Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on kolmannessa kerroksessa. Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liitto siirtyi vuonna 1960 ensimmäiseen itse omistamaansa toimitilaan. Muuttomatka Seinäjoen Kauppakadulta ei ollut pitkä, sillä uudet tilat hankittiin naapurikadulta, osoitteesta Kalevankatu 5. Taas mentiin vasta valmistuneeseen taloon. nyt osakkaaksi Asunto-osakeyhtiö Lakeudentorniin. Kauppalan ajan kolmikerroksisten talojen yläpuolelle nousevaa viisikerroksista hienoa hissillistä liiketaloa ryhdyttiin kutsumaan Tornitaloksi. Samalla nimellä se tunnetaan yhä, vaikka Seinäjoen keskustan kerrosluku on jo kasvanut sen yli. Liiton toimisto oli Tornitalon keskimmäisessä kerroksessa. Toimiston puhelinnumerot olivat 21 096 ja 25 332. Vuonna 1970 käyttöön otettiin lisää tilaa, kun liiton omistamat asuntohuoneet muutettiin toimistoksi. Liitto...

Lue lisää
Tulvasota: Vuoden 1953 paisunnat herättävät

Tulvasota: Vuoden 1953 paisunnat herättävät

Etelä-Pohjanmaan jokien tulvasuojelu oli edennyt vuodesta 1926 lähtien perkauslinjalla ilman suurempia kuohahduksia. Vuodesta 1953 tuli käännekohta, joka teki tulvasuojelusta Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton pysyvän painopisteen peräti puolen vuosisadan ajaksi.

Lue lisää
Koskenkorvan viinan synty 1953

Koskenkorvan viinan synty 1953

Vuonna 1941 valmistuneen Koskenkorvan viinatehtaan perunan koepoltto jäi ainoaksi yli vuosikymmeneen. Vuonna 1953 perunan käyttö Koskenkorvan viinaksi aloitti ennen kuulumattoman menestystarinan, vaikka ohra korvasikin ennen pitkää perunan kokonaan. Koskenkorvasta tuli Suomen kansallisviina osin sattumalta. Ei ole tiedossa, kuka keksi sekoittaa perunan ja ohran lisäksi myös sokeria Koskenkorvan nimikkoviinan raaka-aineeksi. Se tiedettiin, että itäisessä Euroopassa vodkaa pehmennettiin sokerilla ja hunajalla. Koskenkorvan valmistus aloitettiin syksyisin perunasadon noston jälkeen. Kun peruna loppui ennen vuodenvaihdetta, vaihdettiin raaka-aineeksi vilja. Ohra saapui Koskenkorvan asemalle junalla. Seuraavaksi se rouhittiin Oksalammin tai Koskenkorvan Osuuskaupan myllyssä. Suomalaiset ottivat Koskenkorvan viinan heti lämpimästi vastaan. Sen myynti ohitti saman tien...

Lue lisää