Maakunnallinen meijeri syntyy 1965

Paine meijeritoimintojen keskittämiseksi Etelä-Pohjanmaalla alkoi kasvaa 1940-luvun lopulla. Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajat ja Etelä-Pohjanmaan Meijeriliitto esittivät yhteinen suunnitelman joulukuussa 1949. Ajatus keskittämisestä sai ymmärrystä ja pehmitti maaperää, mutta ei johtanut käytännön toimiin. Ajatus maakunnallisesta meijeristä sai uutta pontta 1950-luvun puolivälissä. Etelä-Pohjanmaan oli vielä tuolloin jälkeenjäänyt maakunta meijereiden kehittämisessä, totesi Maitojalosteen historiikin vuonna 2002 kirjoittanut Martti Pänkälä. Maakunnan 26 000 karjatilaa palvelivat 70 meijeriä, joiden keskikoko oli maan keskiarvoa pienempi. ”Toisaalta myös pitäjä- ja jopa kylähenki olivat niin vahvoja, ettei omista haluttu luopua. Seinäjokikin oli vielä kovin heiveröinen maakuntakeskuksena”, pohti Pänkälä. Syksyllä 1955 Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liitto nosti kissan pöydälle ja esitti toimenpiteitä voivaraston...

Lue lisää

Sadan vuoden toimitalot: Lakeudentorni Seinäjoella 1960−86

Kansallis-Osake-Pankin toimitalo haastaa Tornitalon korkeudessa vuonna 1964. Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on kolmannessa kerroksessa. Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liitto siirtyi vuonna 1960 ensimmäiseen itse omistamaansa toimitilaan. Muuttomatka Seinäjoen Kauppakadulta ei ollut pitkä, sillä uudet tilat hankittiin naapurikadulta, osoitteesta Kalevankatu 5. Taas mentiin vasta valmistuneeseen taloon. nyt osakkaaksi Asunto-osakeyhtiö Lakeudentorniin. Kauppalan ajan kolmikerroksisten talojen yläpuolelle nousevaa viisikerroksista hienoa hissillistä liiketaloa ryhdyttiin kutsumaan Tornitaloksi. Samalla nimellä se tunnetaan yhä, vaikka Seinäjoen keskustan kerrosluku on jo kasvanut sen yli. Liiton toimisto oli Tornitalon keskimmäisessä kerroksessa. Toimiston puhelinnumerot olivat 21 096 ja 25 332. Vuonna 1970 käyttöön otettiin lisää tilaa, kun liiton omistamat asuntohuoneet muutettiin toimistoksi. Liitto...

Lue lisää