Paine meijeritoimintojen keskittämiseksi Etelä-Pohjanmaalla alkoi kasvaa 1940-luvun lopulla. Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajat ja Etelä-Pohjanmaan Meijeriliitto esittivät yhteinen suunnitelman joulukuussa 1949. Ajatus keskittämisestä sai ymmärrystä ja pehmitti maaperää, mutta ei johtanut käytännön toimiin. Ajatus maakunnallisesta meijeristä sai uutta pontta 1950-luvun puolivälissä. Etelä-Pohjanmaan oli vielä tuolloin jälkeenjäänyt maakunta meijereiden kehittämisessä, totesi Maitojalosteen historiikin vuonna 2002 kirjoittanut Martti Pänkälä. Maakunnan 26 000 karjatilaa palvelivat 70 meijeriä, joiden keskikoko oli maan keskiarvoa pienempi. ”Toisaalta myös pitäjä- ja jopa kylähenki olivat niin vahvoja, ettei omista haluttu luopua. Seinäjokikin oli vielä kovin heiveröinen maakuntakeskuksena”, pohti Pänkälä. Syksyllä 1955 Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liitto nosti kissan pöydälle ja esitti toimenpiteitä voivaraston...