Kaupunkilaistyttö Jenna Rantanen löysi maatalousyrittäjyyden aivan omia polkujaan pitkin. Tuo polku on vienyt hänet MTK:n johtokuntaan maan kaikkien maatalousnuorten edustajaksi.

Rantasen lähtökaupunki on keskisuomalainen Saarijärvi ja hurahtaminen hevosiin oli hänen ensimmäinen askeleensa nykyisellä tiellä. Hevoset veivät hänet Perhoon opiskelemaan maatalousalan perustutkintoa. ”Perhossa hassahdin ihan täysin lehmiin ja intohimokseni tuli eläinten hoitaminen”, sanoo Rantanen.
Innostus nautoihin johti Tarvaalan kouluun agronomin opintoihin. Siellä vastaan tuli myös ähtäriläinen nuorimies Aki Syrjälä. Tie johti emännäksi Ähtärin Rämälän kylään. Syrjälän perhe kasvoi viisihenkiseksi ja samalla tila kehittyi. Vuonna 2013 valmistui 70 lehmän ja lypsyrobotin suuri pihatto.

”Noina vuosina eläintilan kehittämiseen syttyi sellainen yrittäjyyden kipinä, että siitä on tullut elämäntehtäväni. Siihen kuuluu uusien ratkaisujen tekeminen puhtaalta pöydältä ja menneestä oppien, mutta ilman vääränlaista painolastia”, miettii Jenna, jonka sukunimi palautui vuonna 2017 eron myötä Syrjälästä Rantaseksi. Yhtä aikaa yrittämisen kanssa kasvoi myös halu vaikuttaa maatalouden toiminnan edellytyksiin. Sosiaalisen median ahkera hyödyntäminen laajentui Ähtärin tuottajayhdistyksessä vaikuttamiseen, pian johtokunnan jäsenenä ja sitten puheenjohtajana.

Tuottajaliiton toimintaan vei järjestökoulutus ja kutsu liiton kuluttajatyöryhmään. Rantasen esiintymistaidot oli huomattu, kun hänet nostettiin 28-vuotiaana edustamaan kaikkia nuoria tuottajien edustajaksi keskusliiton johtokuntaan. Kolmen vuoden pesti kestää vuoden 2018 loppuun. Vaikuttajaksi noussut Jenna Rantanen antaa tunnustuksen maatalouden ulkopuolelta tulleen lämpimästä vastaanotosta. ”Olen iloinen ja onnellinen, kun järjestössä nähdään nuoret voimavarana, joiden ääntä todellakin kuunnellaan ennakkoluulottomasti”, hän kiittää.

Maatalouden tulevaisuuden näkymiä Rantanen seuraa yhtä aikaa huolestuneena ja toiveikkaana. Suurin uhkakuva on paineen kasvaminen pohjoisen erityisten olosuhteiden tunnistamista kohtaan. Mutta sitä enemmän vaa’assa painaa kehittämisen halu.”Eteläpohjalainen yrittäminen on ollut nuorelle maatalousyrittäjälle kuin hyökyaalto. En voi kuvitella maatalouden kehittämisen intohimolle ja ammattiylpeydelle tätä maakuntaa parempaa kehtoa”, lausuu Rantanen.
Hän myöntää, että asenteen kääntöpuoli tulee välillä vastaan turhanpäiväisenä pröystäilynä. Voiton päällä on kuitenkin myönteinen mentaliteetti. ”Yrittäjyyden ilmapiiriä varjelemalla ja jalostamalla eteläpohjalaisella maataloudella on käsissään kaikki tulevaisuuden avaimet. Täällä on voimakas keskittymä, jolla on vahva historia ja vielä vahvempi tekemisen meininki”, hän sanoo.
Rakennekehitys on niin voimakasta, että tekijöitä putoaa väistämättä matkan varrella. Se tietää yrittäjyyden ominaisuuksien korostuvan aina vain enemmän. ”Tilaa on heille, jotka tekevät töitään intohimolla ja kehittämisen draivilla”, Rantanen lupaa Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton seuraavan vuosisadan kynnyksellä.

Eteenpäin! Haastattelussa Jenna Rantanen