Jenna Rantanen ulkopuolelta vaikuttajaksi
Kaupunkilaistyttö Jenna Rantanen löysi maatalousyrittäjyyden aivan omia polkujaan pitkin. Tuo polku on vienyt hänet MTK:n johtokuntaan maan kaikkien maatalousnuorten edustajaksi.
Lue lisää
Kotimaisuuden ryhtiliike 2010-luvulla
2010-luku alkoi kiivailla kannanotoilla lähituotannon puolesta ylikansallisia toimijoita vastaan. Uuden vuosikymmenen henkeä kuvasivat sekä polemiikin aihe että toimintatavat. Asian ytimessä olivat useimmiten julkisten toimijoiden ruokahankinnat. Etelä-Pohjanmaan tuottajaliitto otti keskusteluun osaa aktiivisesti ja eteni sanoista myös tekoihin. Maakunnallinen keskustelu elintarvikkeiden alkuperästä virisi talvella 2010, kun selvisi, että Seinäjoen kaupungin hankintarengas hankki naudanlihaa Brasiliasta, broileria Thaimaasta ja kalaa Taiwanista. ”Tämä herätti tiukkaa keskustelua siitä, miten Seinäjoella voidaan toimia näin, kun ympärillä on elintarvikemaakunta ja Seinäjoen kaupungin suurimmat yksityiset työnantajat ovat elintarviketeollisuuden laitoksia”, totesi MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Johanna Kankaanpää. Tuottajaliitto kutsui maakunnan hankinnoista vastaavia henkilöitä yhteiseen keskusteluun toukokuussa Seinäjoen Elinkeinotalolle. Kutsuttuja valistettiin hankintalain...
Lue lisää
Maaseutuvirastosta Elintarvikevirastoon 2007
Maaseutuviraston perustettiin Seinäjoelle vuonna 2007. Kymmenessä vuodessa toiminta tukehtui byrokratiaan ja Seinäjoelle päätettiin perustaa uusi Elintarvikevirasto.
Lue lisää
Mauno Ylinen näköalapaikalla
Mauno Ylinen katselee maatalouden kehitystä MTK:n toisena puheenjohtaja, korkeimmalta paikalta, minne eteläpohjalainen talonpoika on yltänyt.
Lue lisää
Asko Peltola vei EU-aikaan
Agronomi Asko Peltola Lapuan Tiistenjoelta on 101-prosenttisen maahenkinen, sukunimeään myöten, syntynytkin Valion päivänä vuonna 1957.
Agronomin oppinsa hän kävi hakemassa 1980-luvun alkupuolella Helsingin Viikistä ja Yhdysvaltain Michiganista. Jo opintojen aikana Peltola osti isänsä ja setänsä yhteensä 23 hehtaarin tilat.
Antti Kiviniemen neljännesvuosisata
”Kun olin saanut yhteiskunnalta hyvän koulutuksen, halusin maksaa sitä takaisin”, sanoo Antti Kiviniemi.
Vuonna 1941 syntynyt agronomi antoi koulutuksensa ja taitonsa Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton käyttöön peräti 26 vuoden ajaksi, vuonna 1967 järjestökonsulenttina, 1968−76 toiminnanjohtajana ja 1977−92 johtokunnan jäsenenä.
Koskenkorvan viinan synty 1953
Vuonna 1941 valmistuneen Koskenkorvan viinatehtaan perunan koepoltto jäi ainoaksi yli vuosikymmeneen. Vuonna 1953 perunan käyttö Koskenkorvan viinaksi aloitti ennen kuulumattoman menestystarinan, vaikka ohra korvasikin ennen pitkää perunan kokonaan. Koskenkorvasta tuli Suomen kansallisviina osin sattumalta. Ei ole tiedossa, kuka keksi sekoittaa perunan ja ohran lisäksi myös sokeria Koskenkorvan nimikkoviinan raaka-aineeksi. Se tiedettiin, että itäisessä Euroopassa vodkaa pehmennettiin sokerilla ja hunajalla. Koskenkorvan valmistus aloitettiin syksyisin perunasadon noston jälkeen. Kun peruna loppui ennen vuodenvaihdetta, vaihdettiin raaka-aineeksi vilja. Ohra saapui Koskenkorvan asemalle junalla. Seuraavaksi se rouhittiin Oksalammin tai Koskenkorvan Osuuskaupan myllyssä. Suomalaiset ottivat Koskenkorvan viinan heti lämpimästi vastaan. Sen myynti ohitti saman tien...
Lue lisää
Maitolaiturin uudet tuulet 1951
Maitolaitureita oli rakenneltu 1920-luvulta lähtien suhteellisen vapaasti. Asiaan tuli muutos vuonna 1951, jolloin Valio ja tie- ja vesirakennushallitus julkaisivat maitolaiturin yksityiskohtaiset mallipiirustukset. Niiden mukaan maitolaiturilla piti olla suojaavat seinät ja katto.
Lue lisää
Alfred ja Tyyne Äijön toimisto
Talousneuvos Alfred Äijö (1907−82) ja hänen puolisonsa Tyyne Äijö (1909−95) kantoivat kolmen vuosikymmenen ajan harteillaan Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajain liiton käytännön toimintaa.
Kauhajoelta Seinäjoelle tullut Alfred Äijö aloitti liiton sihteerinä vuonna 1938. Vuonna 1956 nimike muutettiin toiminnanjohtajaksi, missä työssä Äijö jatkoi vuoteen 1967 saakka.